— Anteeksi, että vaivasin — eurooppalaista tohtoria.
Jerry ei vastannut. Tuntui kuin nainen olisi katsomattakin nähnyt jotakin, kun Jerry sen sijaan katsoi näkemättä mitään. Äkkiä hänen aivoissaan kirkastui ajatus. Hän lähti kiireesti seuraamaan naista ja tavoitti hänet porraskäytävässä:
— Mrs. Lawford, milloin voin tulla?
— Huomenna. Kello yhdeksältä illalla.
Hän kaivoi käsilaukustaan nimikorttinsa ja ojensi sen Jerrylle.
— Tuossa on osoitteeni. Oli oikein hauska tutustua teihin, herra tohtori. Toivon, että ette loukkaantunut. Katsokaas, tohtori, me, taiteilijat olemme vähän erikoisia.
Mrs. Lawford jatkoi matkaansa, ja Jerry palasi mietteissään vastaanottohuoneeseensa, jossa Mr. Rivers odotteli häntä aurinkoisin kasvoin.
— Tänä iltana sinun ei tarvitse valmistaa illallista, huomautti isäntä hyväntuulisesti. — Me lähdemme ravintola Saratogaan syömään. Muistin äsken, että tänään on syntymäpäiväni. Täytin aamulla kuusikymmentäviisi.
Jerry onnitteli virkaveljeään, jonka keski-ikäisessä ruumiissa viihtyi erinomaisen hyvin alaikäinen sielu. Kun he muutaman minuutin kuluttua työntyivät kadulle, he pysähtyivät tähyilemään Manhattanin ylle hypähtänyttä täysikuuta.
— Mitä ihmettä! Eihän nyt pitäisi olla täydenkuun aika,,huomautti Mr. Rivers.
— Tässä maassa on kaikki mahdollista, vastasi professori Finn hiukan ivallisesti, sillä päivän viimeinen potilas oli häirinnyt hänen mielenrauhaansa.
Tuskin tohtorit ehtivät astua autoon, kun Manhattanin täysikuu räjähti ja taivaalle ilmestyi valomainoksia: Käytä Colo-nol-hammastahnaa…
— Aina vain mainoksia, huokaisi Jerry väsyneesti.
— Mitäs pahaa siinä sitten on? kysyi Mr. Rivers ja käynnisti auton liikkeelle. — Ilman mainontaa et sinä olisi viime viikolla ansainnut kolmeasataa dollaria verotonta rahaa.
Jerry ei antautunut väittelyyn. Hän mietti vain itsekseen erästä pikku seikkaa: — Minkä vuoksi tehtaat valmistivat ja mainostivat hammastahnaa, kun miltei jokaisella täysikasvuisella oli tekohampaat, jotka pantiin yöksi vesilasiin?
Silmäillessään jokin hetki sitten Mrs. Lawfordin kauniisti maalattua suuta hän oli vilaukselta nähnyt myös hänen hampaansa. Sellaisia valmistettiin sarjatuotantona Arnold D. Attwood Companyn kuuluisassa muovitehtaassa.
Mr. Rivers pysäytti autonsa ravintola Saratogan eteen ja sanoi mahtipontisesti:
— Tänä iltana minä maksan laskun.
KUUDES LUKU
Tänä iltana on Hagar-puistossa suuri puhetilaisuus, sanoi Mr. Rivers Jerrylle, kun he olivat lopettaneet illallisen ja siirtyneet olohuoneeseen tupakoimaan. — Lähdetkö kuulemaan?
Jerry vaikutti hiukan kiusaantuneelta.
— Ei sovi… Minulla on muuta menoa.
— Sinulla menoa?
— Niin, olen saanut kutsun. Menen tapaamaan erästä tuttavaani.
Mr. Rivers oli ihmeissään.
— Eihän sinulla ole ketään tuttavia täällä.
Jerry ei voinut sanoa, että hän harjoittaa praktiikkaa myös vastaanottoajan jälkeen, sillä silloin hän olisi menettänyt virkaveljensä luottamuksen. Hän turvautui verukkeeseen ja valehteli niin, ettei huomannut hävetäkään.
— Eräs sukulaiseni on saapunut vierailulle Amerikkaan, ja minä menen tervehtimään häntä.
— Voisinko minä tulla mukaan? kysyi Mr. Rivers herttaisen yksinkertaisesti.
— En usko… Ei ainakaan tällä kertaa… Jerry koetti eksyttää Mr. Riversin toiseen asiaan.
— Kuka Hagar-puistossa puhuu?
Mr. Rivers otti iltalehden ja alkoi silmäillä ilmoitussivuja.
— Tilaisuuden varsinaisena puhujana on Mrs. Robert Popkin.
— Robert Popkin, kertasi Jerry ja muisti tohtori Hinseyn sulavaliikkeisen työtoverin, joka järjesteli haastattelijoita tutkimaan naisten sukupuolista käyttäytymistä kodissa ja kodin ulkopuolella. — Robert Popkin. Onkohan tämä sama mies, joka sai minut Hinseyn asiamieheksi?
— Ei, vastasi Mr. Rivers. — Tämä on hänen vaimonsa.
Jerry nousi ja siirtyi lukemaan kokousilmoitusta Mr. Riversin olan takaa. Ainakin viisisataa dollaria maksava ilmoitus sisälsi seuraavan ilosanoman:
Amerikan naiset! Teitä uhkaa suuri häväistys. Kirjailija Albert Hinsey, joka vuosi sitten julkaisi moraalittoman teoksen 'Nainen kaipaa miestä', valmistelee parhaillaan uutta häväisty s Mr. jaa 'Rakkauden instituutti', jonka ennakkomainonta on jo alkanut. Mitä naisen kunniasta jää jäljelle, kun se paljastetaan koko kansalle? Amerikassa on 14- 000 naisyhdistystä, ja niissä on yli 15 miljoonaa jäsentä. Näiden jäsenten on nyt ryhdyttävä toimimaan tarmokkaasti, jotta tohtori Hinseyn tulossa oleva teos ei joutuisi viattomien ihmisten käsiin. 'Pelastakaa Naiset Miesten Sorrolta'-Yhdistyksen Brooklynin Paikallisosasto järjestää tänä iltana kello 8 vastalausekokouksen Hagar-puistoon. Tilaisuudessa puhuu Mrs. Robert Popkin, P.N.M.S.Y:n puheenjohtaja ja neljän-kymmenenkahdeksan erilaisen naisyhdistyksen johtokunnan jäsen, vuoden 1928 kauneuskuningatar ja nelinkertainen miss Brooklyn. Kaikkien naisten läsnäolo välttämätön. Tilaisuus radioidaan.
— Maailmaa hallitsevat naiset, totesi Mr. Rivers ja heitti sanomalehden kädestään. — Olipa hyvä, että lopetit haastattelemiset ajoissa. Muussa tapauksessa olisimme menettäneet kaikki naispotilaat — ja sen jälkeen miehet.
— Etkö voi seurata puhetilaisuutta radiosta? huomautti professori Finn.
— Sinäpä sen sanoit, innostui Mr. Rivers. — Voisi olla vähän vaarallistakin mennä sellaiseen tilaisuuteen, jossa mieliala on niin kiihtynyt.
Kuuttatoista minuuttia myöhemmin Mr. Rivers avasi radion, etsi tietyn aseman ja heittäytyi sohvalle pitkäkseen. Närkästynyt moraali sai eetterin värisemään:
— WDFS:n studiot Brooklyn, Manhattan ja Bronx. Lähetyksemme tapahtuu Brooklynin maailmankuulusta Hagar-puistosta, jonne on kokoontunut lähes satatuhatta naista ja muutamia kymmeniä miehiä sekä vahvat poliisi joukot. P.N.M.S.Y:n Brooklynin Paikallisosaston puolesta tilaisuuden avaa Mrs. Helen Butler. Olkaa hyvä, Mrs. Butler.
— Kiitos, Mr. Kane. Hyvät kuulijat. Mitä olisi Amerikka ilman naista? Me olemme luoneet Amerikan. Ja nyt meidät koetetaan vetää mitä saastaisimpaan moraalittomuuden lokaan. Tohtori Albert Hinsey on kirjassaan 'Nainen kaipaa miestä' tehnyt itsensä syypääksi tämän vuosisadan raaimpaan naissukupuoleen kohdistuvaan loukkaukseen. Ja nyt tohtori Hinsey valmistelee uutta teosta, joka on vieläkin moraalittomampi. Tohtori Robert Popkin on antanut minun tutustua muutamiin haastatteluihin, ja minä olen ollut suorastaan kauhistunut. Tohtori Hinsey sanoo avusta-vansa tieteellistä tutkimustyötä ja sosiaalista edistystä, mutta samalla hän loukkaa maailman äitejä, vaimoja, tyttäriä ja sisaria. Hän ei auta vähääkään tiedettä, vaan paljastaa koko maailmalle meidän moraalittomuutemme ja meidän syntimme ennen ja jälkeen avioliiton. P.N.M.S.Y. vaatii, että asia otetaan esille Kongressissa, jossa meillä on tänä hetkenä parhaat miehet, mitä rahalla voidaan saada. Näillä sanoilla avaan tämän tilaisuuden, jonka suojelijaksi on lupautunut Kansallisen Naisyhdistyksemme Keskuskomitean puheenjohtaja Mrs. Alva Ritter. Kiitos naiset!
— Kiitoksia, Mrs. Butler! Hyvät kuulijat, oletteko jo maistaneet Bliziä? Tiedättekö, että Bliz on valmistettu maailman parhaista mallasohrista? Bliz on maailman paras olut. Se vie janon, eikä lihota. Älkää siis enää tuhlatko hetkeäkään ilman Bliziä. Lähetyksemme jatkuu Hagar-puistosta. Ilma on harvinaisen tyyni, ja lämpömittari osoittaa 80 astetta. Hoiii, hoiii, hoiiiiiii. Polta Philip Morrista, maailman eniten myytyä savukelaatua! Kaikki lääkärit suosittelevat Philip Morrista. Se ei ärsytä kurkkua eikä aiheuta keuhkosyöpää. Philip Morris! Philip Morris. Hoiii, hoiii, hoiiiiiii…