Mannerheimillä oli mahdollisuus keskustella myös kahden kesken Hitlerin kanssa. Muistelmissaan hän kirjoittaa näistä keskusteluista:
— Hitler kertoi käsityksiään sotatilanteesta. Hän oli pahoillaan, että Saksa ei ollut voinut tukea Suomea talvisodassa. Hitler kertoi, että hänelle oli ollut yllätys, miten vahva armeija Neuvostoliitolla oli. Minulle Hitler korosti, että kansoillamme ei ollut tietä elossa säilymiseen kuin viedä sota Neuvostoliittoa vastaan voittoon.
Samoin kuin talvisodan aikaan myös jatkosodassa Mannerheimin päämaja sijaitsi Mikkelissä. Siitä käytettiin myös nimitystä «Marskin hovi». Nimi johtui siitä, että Mannerheim vietti hyvin täsmällistä elämää, jossa noudatettiin tarkkoja sääntöjä ja hyviä käytöstapoja.
Mannerheim söi säännöllisesti lounaan ja päivällisen. Aterioilla hänellä oli mukana muita päämajan upseereita ja usein myös arvokkaita vieraita.
Kun jatkosota alkoi, Mannerheim oli 74-vuotias.
Hänen terveytensä ei enää ollut kovin hyvä.
Hän harrasti uimista ja ratsastamista lähes päivittäin.
Vaivat pakottivat hänet sodan aikanakin keväällä vuonna 1943 matkustamaan ulkomaille, Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Työssään päämajassa Mannerheim oli uupumattoman ahkera. Aamulla ja iltamyöhällä hän sai tilannekatsauksen sodan kulusta. Yleensä Mannerheim työskenteli varhaisesta aamusta myöhäiseen yöhön asti. Tämä oli mahdollista, koska hän lepäsi välillä päivällä.
Jatkosodan edetessä Suomen tappio näytti selvältä.
Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella kesäkuussa 1944. Suomalaiset olivat pelänneet Neuvostoliiton suurhyökkäystä. Siitä huolimatta hyökkäys yllätti.
Päähyökkäys tapahtui Karjalankannaksen rintamalla.
***
Marskin ryyppy
Mannerheimin aterioilla tarjottiin erityinen «Marskin ryyppy».
Tälle viinaryypylle tuli vakiokoostumus.
Mannerheim oli tyytymätön alkoholiliikkeen viinan kehnoon laatuun.
Siksi hän antoi tehtäväksi keksiä maun peittämiseksi jonkin lisän.
Näin syntyi erityinen «Marskin ryyppy», joka sisälsi: litra akvaviittia, senttilitraa kuivaa ranskalaista vermuttia ja 1 senttilitra giniä.
Mannerheim edellytti aterioillaan, että ryyppylasi oli kaadettava täyteen aivan piripintaan.
Kun ryyppy juotiin, sitä ei saanut läikäyttää.
Myös tämä perinne liittyy olennaisesti Marskin ryyppyyn.
Mannerheim maksoi itse kaikki aterioilla tarjotut alkoholijuomat. Silti jotkut arvostelivat hänen «hoviaan» Mikkelissä.
***
Lentokoneet pommittivat, ja suuri joukko panssarivaunuja sekä sotilaita hyökkäsi.
Tykkituli oli niin mahtavaa, että sellaista ei ollut aiemmin koettu.
Muistelmissaan Mannerheim kirjoittaa suurhyökkäyksen alkamisesta: — Kesäkuussa vuonna 1944 myrsky puhkesi valloilleen. Tunnin kestäneen lentopommituksen jälkeen tykit alkoivat jylistä. Tykkituli oli niin valtavaa, ettei sellaista ollut kummassakaan sodassamme ennen nähty.
Sen voimasta saa käsityksen, kun ottaa huomioon, että jylinä kuului rajalta Mikkelin päämajaan ja Helsinkiin asti, siis lähes 300 kilometrin päähän.
Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi Suomen armeija joutui perääntymään nopeasti. Hyökkäys oli niin voimakas, että suomalaiset joutuivat ajoittain sekasorron valtaan. Perääntyminen oli välillä lähes pakoon juoksua. Viipurin kaupunki menetettiin nopeasti.
Näytti siltä, että Neuvostoliitto valtaa nopeasti koko Suomen.
Jälkeenpäin on arvioitu, että olennaista tässä vaikeassa tilanteessa oli, että Mannerheim, juuri 77 vuotta täyttänyt ylipäällikkö, ei menettänyt hermojaan. Taas kerran hän osoitti uskomatonta tahdonvoimaa eikä alistunut.
Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjumista varten Suomi sai Saksalta apua:
Aseita panssarien torjuntaan, lentokoneita ja ammuksia.
Saksa asetti kuitenkin kovan ehdon avun antamiselle:
Suomen oli taisteltava Saksan rinnalla toisen maailmansodan loppuun. Tämä tarkoitti sitä, että Suomi ei saisi tehdä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan suostumusta.
Nyt presidentti Ryti teki suuren henkilökohtaisen uhrauksen. Hän allekirjoitti Saksan vaatiman sopimuksen omissa nimissään. Sopimuksen mukaan presidentti Ryti tai hänen nimittämänsä hallitus ei tekisi rauhaa ilman yhteisymmärrystä Saksan kanssa.
Muistelmissaan Mannerheim kirjoittaa ulkomaisen avun merkityksestä:
Jo varhaisessa vaiheessa hallitus oli tullut käsitykseen, että ulkomainen apu on välttämätön edellytys maamme selviytymisen turvaamiseksi. Suomi ei saanut puolustusliittoa muiden Pohjoismaiden kanssa.
Oli luonnollista, että me tämän jälkeen tartuimme siihen tukeen, mikä oli saatavissa.
Suomen turvautuminen Saksaan oli hätävarjelutoimenpide.
Mannerheim vaikutti siihen, että presidentti Ryti teki omissa nimissään sopimuksen Saksan kanssa. Rytin sopimuksen tekoa Mannerheim piti kansalaisurotekona. Muistelmissaan Mannerheim kirjoitti Rytin Saksan kanssa tekemästä sopimuksesta:
— Minusta oli vastenmielistä suostutella presidenttiä sopimuksen tekoon, koska sen vuoksi hänen tulisi ennen pitkää erota paikaltaan. On luettava kunniaksi presidentti Rytille, että hän allekirjoitti sopimuksen, vaikka oli täysin tietoinen seurauksista.
Eräässä myöhemmässä, sotaan syyllisten oikeudenkäynnin yhteydessä antamassa lausunnossani olen maininnut, että presidentti Rytin teko oli kansalaisurotyö.
Ja tämä arvostelma pitää paikkansa.
Rintamalla käytiin kovia taisteluja.
Saksan avun turvin suomalaiset tekivät kovasti vastarintaa ja Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysähtymään.
Jatkosodan kovimpia taisteluja käytiin kesäkuun lopulla vuonna 1944 Tali-Ihantalassa Viipurin lähistöllä.
Alueelle oli siirretty suomalaisia joukkoja ja tykistöä muilta rintamilta.
Kyseessä oli ennennäkemätön suomalaisten joukkojen ja tykistön keskittäminen.
Suomalainen tykistö ampui neuvostojoukkojen asemiin jopa yli 250 tykillä.
Myös Suomen Ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisten lentokoneiden kanssa taisteluun.
Talin-Ihantalan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä noin 50 000 suomalaista ja noin 150 000 neuvostoliittolaista sotilasta.
Talin-Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin myöhemmin sekä Vuosalmella että Viipurinlahdella. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin.
Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta.
Se piti tärkeämpänä toisen maailmansodan lopputuloksen kannalta taisteluja Saksaa vastaan.
Ennen muuta Neuvostoliiton joukot halusivat ehtiä valloittamaan Saksan pääkaupunkia, Berliiniä.
Neuvostoliiton hyökkäys oli saatu pysäytetyksi. Silti kaikille oli selvää, että Suomen oli tehtävä rauha niin nopeasti kuin mahdollista. Suomalaiset halusivat nopeasti aloittaa rauhanneuvottelut.
Mannerheim valitaan Tasavallan presidentiksi — rauha Neuvostoliiton kanssa
Alkoi näyttää siltä, että Saksa häviää toisen maailmansodan. Suomi halusi saada aikaan rauhan Neuvostoliiton kanssa.
Rauhan neuvottelujen esteenä oli kuitenkin presidentti Rytin tekemä sopimus Saksan kanssa. Tässä tilanteessa Ryti erosi ja Mannerheim valittiin hänen tilalleen Tasavallan presidentiksi 4.8.1944. Arveltiin, että vain Mannerheimin arvovalta saattaa johtaa Suomen kunnialliseen rauhaan.
Risto Ryti teki oikean tilannearvion siirtymällä vapaaehtoisesti syrjään ja palaamalla Suomen pankin johtajaksi. Samalla hän avasi tien rauhaan, joka tämän jälkeen saatiin pikaisesti solmittua. Myöhemmin Risto Ryti joutui maksaman kovan hinnan Saksan kanssa tekemästään sopimuksesta. Tämä uhraus kuitenkin pelasti Suomen.