Kun illalla palaan kotiin, näen usein kadulta, että se istuu keittiön pöydällä ikkunan ääressä. Talvisin sen valkoinen rinta häämöttää hämärästä keittiön ikkunan läpi.
VINKKEJÄ TURVALLISUUDESTA
Kissani katoaminen pentuna koloon keittiön kaapin ja seinän väliin opetti minut tukkimaan kaikki sellaiset kolot ja raot, joihin kissa voi pujahtaa. Suljin sanomalehdillä alhaalla seinissä olevat aukot.
Sanotaan, että siitä, mistä mahtuu kissan pää, mahtuu koko kissa.
Asun kaupungissa kerrostalon neljännessä kerroksessa. Kun tuuletan, telkeän ikkunan tiukasti vain raolleen, jotta kissa ei mahdu ikkunasta ulos ja putoa kadulle. Aina kun lähden ulos, laitan ikkunan kokonaan kiinni.
En jätä muovipusseja ja kasseja kissan ulottuville. Ilman valvontaa kissa voi tukehtua niihin.
Kissani suurimpia huveja on ryömiä kasseihin ja pusseihin. Kun tulen esimerkiksi kaupasta, kissa mönkii kassiin haistelemaan, mitä olen ostanut.
Lenkillä siivoan myös luontoon heitetyt muovikassit pois, jotta ulkoilevat kissat ja muut eläimet eivät joudu ahdinkoon.
Kissani leikkii mielellään kaikella, mikä on pientä ja kevyttä. Sellaisia ovat muun muassa pussinsulkijat, kumilenkit ja klemmarit. Annan kissan leikkiä niillä silloin, kun voin itse vahtia sitä.
Kun lähden ulos, tarkistan, ettei missään ole sellaisia esineitä, jotka kissa voisi nielaista riehakkaissa leikeissään. Turvalliset leikkikalut jätän tietenkin kissan viihdykkeeksi.
Koska harrastan ompelua ja muita käsitöitä, yritän olla tarkkana, ettei mihinkään jää neuloja kuljeksimaan.
Kissaa ei saisi päästää ulos ilman valvontaa varsinkaan kaupungeissa ja taajamissa. Ulkona vapaasti liikkuva kissa voi jäädä auton alle tai joutua vääriin käsiin. Kaikki ihmiset eivät pidä kissoista eivätkä eläimistä yleensäkään.
Vaikka asun kaupungissa, käyn kissan kanssa usein maaseudulla vanhempieni luona. Siellä olen päästänyt kissan ulos ilman jatkuvaa valvontaa. Maantie ja lähin naapuri ovat puolen kilometrin päässä. Käyn välillä vilkaisemassa, missä kissa on ja että kaikki on kunnossa.
Kaupungissa ulkoilutan kissaani aina valjaissa silloin harvoin, kun se suostuu lähtemään ulos.
Kissa tottuu valjaisiin hyvin, kun sitä aletaan totuttaa niihin jo pentuna vähän aikaa kerrallaan.
Ulkona liikkuville kissoille suositellaan pantaa kaulaan.
Pantaan kirjoitetaan omistajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Jos kissa katoaa,
löytäjä voi ilmoittaa kissan omistajalle, että karkulainen on löytynyt.
Pannassa pitäisi olla joustava osa. Kissa on utelias eläin, joka voi työntää päänsä milloin mihinkin. Se saattaa juuttua pannasta kiinni vaikka oksaan tai seinän raossa törröttävään naulaan. Kun panta joustaa, kissa pääsee kiipelistä.
Myös rokotukset ovat turvallisuutta. Saat tietoa rokotuksista eläinlääkäreiltä. Viime vuosina ulkona liikkuville kissoille on suositeltu tavallisten rokotusten lisäksi rabies- eli vesikauhurokotusta.
Kissan tapojen tunteminen lisää turvallisuutta, koska silloin ihminen voi toimia niin, ettei kissa joudu vaaraan. Tiedän esimerkiksi, että kissani on kiinnostunut kynttilän liekistä.
Niinpä laitan kynttilöitä vain sellaisiin paikkoihin, joihin kissa ei pääse, enkä koskaan jätä kissaa yksin palavan kynttilän kanssa.
Monta vuotta sitten kissani emo tutki kesämökin saunan uunin tulta niin läheltä, että sen viikset kärventyivät sykkyrälle — ihan kuin se olisi käynyt permanentissa.
Kissan turvallisuutta on myös se, että se tuntee oman nimensä ja tulee luokse, kun sitä kutsutaan.
Minun kissani tuntee nimensä. Lisäksi se tunnistaa vihellykseni. Kun vihellän kissaani, se juoksee luokseni. Jostakin syystä kissani on vaikeampi vastustaa vihellystä kuin omaa nimeään.
Kolmas kutsu, jonka kissani tuntee on pienen tiu un kilistäminen. Se tulee luokseni, kun kilistelen tiukua.
Tiu un huono puoli on, että se kuuluu vain lähelle. Vihellys kuuluu kauas. Kun joskus tyynenä kesäiltana järven rannalla vihellän kissaani, se saa vipinää kylän koiriinkin.
KISSA MATKUSTAA
Otan kissan usein mukaan, kun lähden matkalle. Se matkustaa häkissä. Otan mukaan myös valjaat. Pieneen purkkiin laitan vettä. Ruokaa pakkaan muovirasiaan.
Talouspaperi on hyödyllistä, jos kissa voi pahoin. Kissalleni tulee joskus paha olo, kun joudumme matkustamaan helteisellä säällä. Kun kissani voi huonosti, se alkaa kuolata. Talouspaperilla voin siivota kuolan kissasta ja häkistä.
Jos voin itse vaikuttaa siihen, milloin lähden matkalle, yritän lähteä silloin, kun ei ole liian kuuma ilma.
Esimerkiksi kesällä voi olla viileämpää aamulla ja illalla kuin keskipäivällä.
Jos joudun matkustamaan helteessä, yritän pitää kissan varjossa ja järjestää sille tuuletusta.
Junassa
Matkustan kissan kanssa mieluiten junassa, koska siinä on lemmikkiosasto. Lemmikkiosastossa voi matkustaa erilaisten lemmikkien kanssa. Olen nähnyt lemmikkiosastossa kissojen lisäksi koiria, kaneja, rottia, marsuja ja jopa gerbiilejä pikku laatikossaan.
Kissalle ostetaan oma matkalippu. Se maksaa muutaman kympin ja siihen sisältyy istumapaikkakin. Se on hyvä, sillä nykyään junat ovat usein melko täynnä varsinkin lomien alussa ja lopussa sekä juhlapyhien aikoihin.
Linja-autossa
Linja-autossa ei ole lemmikkiosastoa. Linja-autossa kissa voi haitata allergisia matkustajia.
Periaatteena linja-autossa on, että ensiksi autossa ollut matkustaja on etusijalla, jos keskustellaan siitä, kumpi jää autoon: allerginen matkustaja vai eläintä kuljettava matkustaja.
Jos siis olet ollut linja-autossa ennen kuin siihen nousee allerginen matkustaja, saat jatkaa matkaasi. Jos allerginen matkustaja oli ensin, sinun ja kissan on odotettava seuraavaa linja-autoa.
Edellä oleva sääntö on kuitenkin vain yleinen periaate. Käytännössä säännöt vaihtelevat eri liikennöitsijöillä.
Taksissa
Kaikki taksit eivät kuljeta lemmikkejä, koska niistä jää autoon eläinpölyä. Eläinpöly haittaa allergisia matkustajia.
Kun tilaat taksin, pyydä, että sinut hakee sellainen taksi, johon saat ottaa kissan mukaan.
Henkilöautossa
Kun minulla oli auto, kissani matkusti myös siinä. Aluksi se matkusti takaikkunalla. Tiesin, että se on vaarallista. Kuvittelin, mitä tapahtuisi, jos kissa säikähtäisi suunniltaan esimerkiksi äkkijarrutuksessa ja kiipeäisi peloissaan kasvoilleni tai säntäisi poikimien alle.
Niinpä rakensin äitini kanssa verkosta seinän poikittain auton keskelle etu- ja takapenkkien väliin.
Verkkoseinän pystyi irrottamaan, joten käytin sitä vain silloin, kun kissa oli kyydissä. Verkon ansiosta auton takaosa oli kokonaan kissan käytössä.
Verkkoa ei tarvitse rakentaa itse, vaan sen voi ostaa valmiinakin. Minulla vain sattuu olemaan kekseliäs ja kätevä äiti.
Nykyisin kissani matkustaa henkilöautossa aina omassa häkissään. Ilmeisesti se tuntee siinä olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Häkki pehmusteineen tuoksuu tutulta ja turvalliselta; se on kuin matkustaisi omassa pesässä.
Mistä saa tietoa kissan kanssa matkustamisesta?
Jos olet lähdössä matkalle, etkä ole varma, voitko ottaa kulkuneuvoon kissan mukaasi, varmista asia etukäteen.
Junalla matkustamisesta saat tietoa VR:ltä. Voit esimerkiksi soittaa tai mennä käymään rautatieasemalle.
Jos matkustat kissan kanssa linja-autolla, käänny Matkahuollon puoleen tai vielä mieluummin sen liikennöitsijän puoleen, jonka linja-autolla aiot matkustaa.
Jos et tiedä, kenen linja-auto liikennöi sinne, minne olet menossa, kysy Matkahuollosta.
Myöskään lentokoneessa ja laivassa ei ole vain yhtä käytäntöä lemmikin kanssa matkustamisessa. Käytännöt vaihtelevat eri yhtiöiden välillä.