Tyttö kohotti päätään.
»Kuinka voit tahtoa minulta semmoista? Tiedäthän, ettei se ole oikein.»
»Sinä et pidä minusta niin paljon kuin olet sanonut!» syytti nuorukainen.
Tyttö purskahti itkuun. Kukka putosi maahan. Nuorukainen katseli tyttöä tietämättä mitä tehdä.
»Annikki!» hän sanoi rukoilevalla äänellä. »Anna minulle anteeksi, Annikki! En tiedä itsekään, mikä minulle tuli.»
Tyttö kohotti päänsä ja hymyili:
»Tiesinhän minä, ettet sinä voi olla minulle paha.»
»Ja oletko taas niin kuin ennenkin, niin kuin ei mitään semmoista olisi koskaan ollut — oletko?»
Hän etsi tytön kättä ja katsetta. Ja löysi molemmat.
»Nyt minun täytyykin lähteä — äiti odottaa lehmiä.»
»Nytkö jo?»
He nousivat ja nuorukainen kiinnitti kukan uudelleen tytön rintaan.
»Hyvästi [7], Olavi!»
»Hyvästi, Metsänneito!»
Nuorukainen seisoi ja katseli niin kauan, kuin tyttöä vähääkään näkyi.
»Tänään minä en kaada enää yhtään puuta», hän sanoi itsekseen.
1 metsänneito metsän haltijatar
2 tarkastella katsoa, tutkia
3 kukahtaa kukkua (kerran, äkkiä)
4 tprui lehmien kutsumasana
5 ois olisi
6 Tapio metsän kuningas
7 hyvästi näkemiin (aik. hyvin tavallinen tässä merkityksessä)
2 Gaselli
Heilani [1] on kuin mansikka, mansikka, mansikka.
Häntä nyt tahdon tanssittaa [2], tanssittaa!
Laulu kaikui Olavia vastaan kylän yhteiseltä kisa [3] kentältä ja kohotti jo jalkaa tanssiin.
»Piiriin, Olavi, piiriin!»
Heilani on kuin mustikka, mustikka, mustikka.
Eikä hän muita muistakaan, muistakaan!
»Eikä hän paljon painakaan, painakaan!»
jatkoi piirin keskellä tytön kanssa pyörivä poika omin sanoin, tarttui äkkiä tyttöön ja nosti hänet korkealle ilmaan. Tyttö kirkaisi [4] ja muut nauroivat.
Ilmassa oli aivan erikoinen sunnuntai-ilo, kaikki olivat kuin juopuneet keväästä.
»Eikö jo vaihdeta leikkiä?» ehdotti joku. »Ruvetaan leskisille [5] !»
»Hyvä on, hyvä on! Tässä on minun parini.»
Piiri muuttui hetkessä pitkäksi parijonoksi. Paikka olikin erittäin sopiva leskenjuoksuun. Ja tunnelma oli semmoinen, että kaikki tuntui hauskalta.
Nyt oli Olavin vuoro olla leskenä.
»Viimeinen pari ulos!»
Se oli epätasainen pari, poika paksu, tyttö hoikka, tuskin seitsemäätoista.
Tyttö juoksi ensin vähän aikaa suoraan eteenpäin, eikä Olavi päässyt paljonkaan lähemmäksi. Mutta sitten tyttö alkoi kaartaa kentän poikki kohti pariaan. Olavi lisäsi vauhtia ja pääsi jo aivan lähelle.
»Nyt, nyt!» huudettiin joukosta.
Tyttö katsahti taakseen, näki Olavin ojentavan jo kättään ja kääntyi äkkiä — ja hetkessä Olavi makasi suullaan maassa.
Tytön silmät välähtivät, kisakentältä kuului nauraa.
Se nauru olisi harmittanut Olavia, mutta hän oli tytön kääntyessä nähnyt jotakin:
»Jumala, sellaiset silmät! Kuinka minä en ole niitä ennen huomannut?»
Hän nousi kuin raketti ja nyt alkoi uusi juoksu kentän poikki. Olavi lähestyi tyttöä koko ajan ja päätti itsekseen: nyt minä sinut otan!
Tyttö huomasi vaaran ja kääntyi. Mutta kääntyessä irtautui toisen jalan kenkä ja lensi korkealle ilmaan.
Kisakentältä kuului riemuhuuto.
Tyttö pysähtyi. Olavikin pysähtyi ja katsoi vain kenkään, juoksi äkkiä muutamia askeleita ja otti putoavan kengän ilmasta kiinni.
Uusi, entistä kovempi riemuhuuto kisapaikalta.
Tyttö lähti uudelleen juoksuun ja Olavi jäljessä, kenkä kädessä. Se ei ollut enää tavallista leskenjuoksua, nyt oli kysymys voitosta tai tappiosta.
Vihdoinkin! luuli jo Olavi. Mutta tyttöpä kääntyi taaskin odottamatta. Ja siinä käänteessä Olavi näki semmoista, jota hän ei ollut koskaan ennen nähnyt: tytön vartalon kaaren, pään kauniin liikkeen ja silmien kutsuvan loisteen.
Gaselli! tuli Olavin mieleen — kuva jostakin hänen lukemastaan kirjasta. Gasellin silmät, gasellin juoksu!
Tyttö alkoi väsyä. Hän katsoi taakseen, väisti kerran vielä, mutta tunsi samassa Olavin molempien käsien tarttuvan ympärilleen.
»Gaselli!» huusi nuorukainen voitonriemuisesti. Mutta vauhti oli liian kova, he kaatuivat molemmat yhdessä ja vierivät vielä kerran nurmella ympäri.
Se oli Olavista kuin unta, hän ei tiennyt miten kaikki oli tapahtunut. Hän vain katsoi ja katsoi noihin ihmeellisiin gasellinsilmiin, käsivarret yhä tytön ympärillä. Hän olisi tahtonut sulkea silmänsä ja uneksia — kaatumisesta ja gasellinsilmistä…
»Mutta… muut odottavat!»
He irtautuivat toisistaan. Olavi haki kaatuessa kauas lentäneen kengän ja ojensi sen tytölle:
»Pane pian jalkaasi, sitten lähdetään.»
Heidät otettiin vastaan hurraahuudoin, kun he juoksivat käsi kädessä toisten luokse.
»Hyvin juostu!» huudettiin joka puolelta.
»Ohoh, Olavi! Kengän sait ja tytönkin, mutta kylläpä punoitatkin [6] !»
»Vähemmästäkin [7] !» sai Olavi sanotuksi [8].
»Viimeinen pari ulos!»
»Ei, ei! Ei enää tätä leikkiä sellaisen juoksun jälkeen. Ei semmoista saa nähdä joka päivä!»
»Oikein! Jo tämä riittääkin tällä kertaa.»
»Mutta me tahdomme vielä hiukan pyöriä ennen kuin erotaan!» sanoivat tytöt.
»Pyöritään vain!»
Mitä nuo tähdet merkitsee,
joita meidän kohdall' [9] on kaksi?
Että tyttö ja poika toisilleen
on tulleet jo rakkahaksi [10]
Mitä nuo tähdet merkitsee,
joita meidän kohdall on neljä?
Omalle tytölle kättä annan
ja muille käännän seljän [11[ !
»Enpäs minä ole noitakaan sanoja ennen huomannut», ajatteli Olavi, ojentaen Gasellille kätensä.
Enkä mä sinusta eroais [12],
en eroais…
»Mutta erota sitä nyt pitää! Hyvästi, hyvästi!» Olavi aikoi juuri lähestyä tyttöjoukkoa, mutta samalla hänen edessään oli avoin, sininen katse — Metsänneito! Olavi tunsi itsensä syylliseksi ja kalpeni [13], ei voinut astua askelta eteen eikä taakse.
Mutta siihenkään ei voinut jäädä seisomaan. Hän nosti katseensa Metsänneitoa kohti, mutta sattuikin tapaamaan erään toisen silmäparin. Sekin katsoi häneen — ja silloin kaikki hänen ympärillään unohtui ja veri nousi jälleen kuumana poskiin.
»Hyvästi!» Hän kohotti koko tyttöjoukolle yhteisesti hattuaan ja kääntyi poispäin.
En minä sinusta eroais, en eroais!
kuului kotiin menevien poikien laulu joen toiselta puolelta, kun Olavi astui ylös kotimäkeä.
»En eroais!» toisti Olavi — uusi, riemukas ilme kasvoillaan.
1 heila tyttö- tai poikaystävä
2 häntä nyt tahdon tanssittaa hänet tahdon nyt viedä tanssiin
3 kisa leikki; tanssi
4 kirkaista huudahtaa kimeästi
5 olla leskisillä, juosta leskeä: leikkijät seisovat parittain jonossa. Pariton leikkijä, «leski», seisoo heidän edessään ja huutaa: «Viimeinen pari ulos!» Viimeinen poika ja tyttö lä,htevät juoksemaan, leski koettaa saada tytön kiinni. Jos hän onnistuu, tytöstä tulee hänen parinsa ja pojasta tulee uusi leski. Jos hän ei onnistu, hän joutuu yrittämään uudelleen.
6 punoittaa olla punainen